Kestovaipat for dummies, osa 1

Kestovaipat on yksi niistä asioista, joihin voi hurahtaa kun saa vauvan. Ja se on ongelma, koska niihin nimenomaan hurahdetaan. Täysin. Ehdoitta. Äkkiä koko elämä on pelkkiä villapöksyjä, sisävaippoja, riisipaperia ja ties mitä outoa. Tämän vuoksi ainakin itse koin kestovaipat aika vaikeaksi lähestyä, koska tuntui lähinnä siltä että pitää lukea itsensä insinööriksi osatakseen käyttää niitä. Onneksi hippi sisälläni ei antanut periksi, koska lopulta kestovaippojen käyttö osoittautui paljon yksinkertaisemmaksi kuin olin kuvitellut. Ja koska kestovaipat ovat ihan oikeasti ympäristöystävällinen vaihtoehto, ajattelin kirjoittaa kestovaippaohjeet for dummies omasta laiskan, mukavuudenhaluisen ja yksinkertaisuudesta pitävän vanhemman näkökulmastani. Ja koska yhdistykset täytyy aina mainita, kun puhe on mistään vauvoihin liittyvästä, niin on olemassa myös kestovaippayhdistys, jonka sivuilla on myös tietoa. Sieltä saa tilattua testipaketteja ja whatnot. Itse en jaksanut, mutta jos joku muu on viitseliäämpi, niin antaa mennä.

No niin, se alustuksesta. Mennään asiaan.

Kestovaipat for dummies, osa 1: mikä kestovaippa, miksi kestovaippa ja mitä ihmeen hippitouhuja nyt taas?

Mikä on kestovaippa?
Kestovaippa on siis juuri se, mitä nimi indikoi: kertakäyttövaipan vastakohta, monta kertaa käytettävä, pestävä vaippa. Kestovaipat saivat alkunsa DIY-meiningillä ja se leimaa edelleen kestovaippaskeneä. Jos on noheva ja tykkää ommella, netti on pullollaan erilaisia kaavoja, kangassuosituksia ja vaikka mitä omien vaippojen väkertämiseen. Mutta onneksi asiat tuppaavat kaupallistumaan levitessään, joten meikäläisen tyyppisille patalaiskoillekin on olemassa nykyään valmiita vaippoja vaikka minkämoisia. Ei siis kannata pelästyä, vaikka ensimmäisenä törmäisi ohjeeseen villapöksyjen kutomisesta vuotosuojaksi.

Tässä kohden on yleensä pitkähkö selostus kaikista mahdollisista vaippatyypeistä ja materiaaleista, joka ainakin itseäni uuvutti ihan hirveästi. Kaikeksi onneksi sitä ei varsinaisesti tarvita! Paneudutaan asiaan tarkemmin jossain seuraavassa blogahduksessa, mutta kestovaippa koostuu aina käytännössä kahdesta osasta: vettä imevästä sisäosasta ja vettä pitävästä ulko-osasta. Suurimmassa osassa vaipoista on myös sisimpänä kerros, joka päästää veden läpi, mutta pitää vauvan ihoa vasten olevan osan kuivana. Siis käytännössä ihan samaa systeemiä kuin kertakäyttövaipoissakin. Yksinkertaista. Tähän komboon päästään monella eri ratkaisulla, mutta tosiaan eritellään vaippatyypit myöhemmin. Yleisimmin nestettä imevä osa on jokin tämäntapainen:

Ja imevä osa menee jonkin tämäntapaisen vettäpitävän sisälle:

Tämä on ns. taskuvaippa. Tämä on vettäpitävä puoli, imu laitetaan vaipan sisällä olevaan taskuun.

Miksi kestovaippa?
Se on ekologinen ja pitkällä juoksulla halvempi kuin kertakäyttövaippa. Yksittäinen kestovaippa maksaa moninkertaisesti kertakäyttövaippaan verrattuna, mutta sitä yhtä vaippaa voi käyttää satoja kertoja. Ottaen huomioon, että vauva tarvitsee päivässä semmoiset 6-9 vaippaa, kestovaippa maksaa itsensä nopeasti takaisin. Lisäksi käytettynä ostettuna vaippa tulee halvemmaksi ja on itseasiassa käytössä jopa parempi kuin uusi, koska vaippa imee vettä sitä paremmin mitä useammin se on pesty. Vrt. upouusi froteepyyhe ja vanhempi, monta kertaa pesty froteepyyhe.

Mutta kun pesemiseen menee energiaa, niin eihän se ole ekologisempi!
No onpas! Mietitäänpä: kertakäyttövaippa valmistetaan halpatuotantomaassa, kärrätään Suomeen, ajetaan autolla kauppaan, ostetaan kaupasta, kärrätään kotiin, käytetään kerran, heitetään roskiin ja kärrätään joko kaatopaikalle tai polttoon. Kestovaippakin saatetaan valmistaa halpatuotantomaassa, kärrätä Suomeen ja ajaa kauppaan, mutta sieltä kotiin päädyttyään se pysyy siellä ja yleensä matkaa sieltä seuraavaan kotiin. Yhtä kestovaippaa kohden kertakäyttövaippojen matka halpatuotantomaasta Suomeen ja kotoa kaatopaikalle tehdään satoja kertoja. Aika hemmetin energiatehoton pesukone saisi olla, että kuluttaisi niin paljon energiaa kuin siihen ralliin menee.

Mutta kun kakkavaippojen peseminen ällöttää.
Tämän argumentin heittäjällä ei todennäköisesti ole lapsia. Kakkaisen pyykin kanssa joutuu tekemisiin, käyttipä mitä vaippoja hyvänsä, koska vauvojen kanssa shit happens. Also kaikki muut eritteet happens. Omasta mielestäni puklupyykki on paljon etovampaa. Mutta toisaalta meitä on moneksi. Jos ajatus tuntuu ylitsepääsemättömän ällöttävältä, niin sitten kannattaa pitäytyä kertakäyttövaipoissa. Niistäkin on ekologisempia vaihtoehtoja, esimerkiksi uusiutuvista materiaaleista tehdyt Natyt.

Pyykin pesuun menee aikaa ja eikös se ole yöksi vähän hankala?
Niin menee ja kyllä on. Kestovaippa on vähän hankala myös kylässä ja matkoilla. Onneksi tässä(kään) asiassa ei tarvitse olla täysin ehdoton. Yöllä voi käyttää kertakäyttövaippaa, samoin kuin kyläillessä ja matkoilla. Osittainen kestovaipan käyttökin vähentää ympäristökuormaa jo merkittävästi. Pyykin pesuun menee vauvojen kanssa muutenkin aikaa ihan tolkuttomasti, joten vaippapyykki menee yleensä siinä sivussa. Mutta aina ei jaksa. Jos ei jaksa, niin sitten ei auta kuin käyttää kertiksiä.

Minen mitään viherpiiperrystä ala!
Ei oo pakko. Mutta kestovaipat alkavat olla jatkuvasti normaalimpi ja normaalimpi ilmiö ihan tavallistenkin vanhempien keskuudessa. Ei siis tarvitse pelätä leimaantuvansa hipiksi kestovaippojen vuoksi. Laatumerkkien uudet kestovaipat ovat muskareissa ja hiekkalaatikoilla ihan yhtä suuri ihailun kohde kuin upouusi Rukan haalari, vai mitä burberryjä ihmiset nykyään käyttääkään.

Seuraavassa osassa katsotaan oikein kuvien kanssa, että miten kestovaippa varsinaisesti toimii.