Kestovaippa for dummies, osa 2: miten se toimii?

Miten kestovaippaa sitten käytetään? Yksinkertaisesti ilmaistuna siten, että imevä osa laitetaan vauvaa vasten, vettäpitävä osa sen ulkopuolelle ja valmista tuli. Imevä osa voi olla erillinen vaippa (eli "sisävaippa"), joka laitetaan ensin päälle ja sen ulkopuolelle puetaan erillinen, vettä pitävä vaippa ("kuorivaippa") tai housut (esimerkiksi villahousut). Tai sitten vaipan sisälle laitetaan imevä kangaskappale ("imu") ja vauvalle puetaan vain yksi vaippa. Tämä on ehkä yleisin käytössä oleva kombo ja nimeltään taskuvaippa. Tai sitten imu on pysyvä osa vaippaa, koko helahoito on samassa paketissa ja puetaan vain vauvan päälle ("all-in-one-vaippa" tai lyhyemmin AIO-vaippa). Näitä voi vielä yhdistellä mielikuvituksellisesti, esimerkiksi all-in-one-vaippojen sisälle saa usein tungettua lisäimuja kuivanapitoajan pidentämiseksi tai vähän löysää taskuvaippaa voi paikata kääräisemällä sen päälle vielä ylimääräinen kuorivaippa.

Demotaanpa ihan kuvien kanssa taskuvaipan käyttö soman avustajamme Nallen kanssa.

Ensin taskuvaippa ladataan jollakin imevällä kankaalla. Imuja on paljon erilaisia, meillä on mikrokuituimuja, bambuimuja, jotain ihme hamppusekoitusta olevia imuja ja isompi taittoimu, joka taitetaan kahtia vaipan sisään. Taittoimun voi pesun jälkeen levittää taas auki ja näin se kuivuu nopeasti. Kuivumisaika on oleellinen, sillä nopeasti kuivuva imu on nopeammin taas käytössä.

Erilaisia imuja.

Seuraavaksi otetaan taskuvaippa. Tässä yksilössä kiinnitys tapahtuu tarralla. Vasemmalla vaippa ulkoa ja oikealla sisältä. Vaipan sisällä on tasku, johon imuosa tungetaan.

 

Pro tip: tarrakiinnityksen yhteydessä on aina joku vastakappale, johon tarrat saa kiinnitettyä pesun ajaksi. Niitä kannattaa käyttää. Muuten pesun jälkeen pesukoneesta saa kaivaa epämääräisen mytyn toisiinsa liimaantuneita vaippoja.

Tarran pesukiinnitys vaipan sisäpuolella.

Imut laitetaan vaipan sisään taskuun. Meillä käytetään aina kahta imua, koska yksi ei pidä vauvaa kuivana kuin hyvin lyhyen hetken.

Ja kun vaippa on ladattu, se on valmis puettavaksi vauvalle. Pukeminen ei eroa kertakäyttövaipasta mitenkään. Vatsan ja vaipan kuminauhan väliin pitää mahtua sormi, ja jalkoja ympäröivät resorit on hyvä tarkistaa. Jos ne repsottavat, eivätkä ole kunnolla tiiviisti jalkoja vasten, vaippa saattaa vuotaa.

Vaippaa poisotettaessa imut on hyvä napata taas pois kuoren sisältä ja viskata pyykkiin erikseen. Jos vaipassa on kakkia, se on hyvä huuhtoa heti pois, esimerkiksi käsisuihkulla vessanpönttöön.

Vaippoja on hyvä säilyttää erillisessä, ilmavassa pesukopassa, jotta ne eivät muhi ihan tolkuttomasti. Vaippapyykki on myös hyvä pestä aika tiheään, päivän-parin välein. Kaikissa vaipoissa on yleensä suosituksena 60-asteen pesu, mutta käsittääkseni kaikki kestovaipat kestävät myös 90 asteen pesua, ja se lienee hyvä idea aina silloin tällöin. Tiheän pesun vuoksi on kätevää, että vaipat kuivuvat nopeasti. Taskuvaippa kuivuu yleensä muutamassa tunnissa, imu puolessa vuorokaudessa. Siten vaipat eivät vie tilaa pyykkinarulta kuin hetken, eikä vaippoja tarvitse olla kymmeniä. Päivässä kuluu yleensä kuitenkin 6-9 vaippaa riippuen siitä, käyttääkö kertakäyttövaippoja ohessa. Kestovaippoja ei saa kuivata kuivausrummussa, sillä se vie niiden imutehon ja tuhoaa tarrat.

Vaippapyykkikori.

Lopuksi vielä pari sanasta hygieniasta. Kyllä, kertakäyttövaippa on varmasti hygieenisempi kuin kestovaippa. Ei, ero ei ole merkittävä, jos käyttää maalaisjärkeä. Kakka on täynnä bakteereita, mutta pöpöt tarvitsevat yleisesti ottaen elääkseen kosteutta, ravintoa ja sopivan lämpötilan. Pesemällä vaipat puhtaaksi bakteerien ravinteista niille epämiellyttävässä lämpötilassa ja sitten vielä kuivaamalla vaippa rutikuivaksi saavuttaa länsimaisissa puhtaan veden olosuhteissa aivan tarpeeksi korkean hygienian suojatakseen sekä itsensä että vauvansa kakkabakuilta. Niin ja se tärkein: muista pestä aina omat kätesi hyvin, kun olet koskenut vaippoihin tai vauvan likaiseen peppuun.